Turvallisuus on yhteiskunnassamme niitä perusasioita, joiden ylläpito on yksi julkisen sektorin perustehtäviä kaiken muun toiminnan sisällä. Viimeisten vuosien aikana turvallisuuden merkitys on korostunut uudella tavalla. Arjen turvallisuus tulee silti edelleen pienistä asioista, joihin jokainen voi vaikuttaa.
Olen opiskellut sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittäminen ja johtaminen suuntautumisena kriisi- ja katastrofityö. Turvallisuus on tällä valtuustokaudella tullut todella tutuksi ja aivan eri tavalla kuin kukaan olisi koskaan uskonut. Monen perusturvallisuuden tunne on järkkynyt, joskin ihminen on varsin sopeutuvainen. Kunnalla ja myös alueellisesti Pirhalla on vahva rooli kriisikestävyyden edistämisessä ja varautumisessa kokonaisvaltaisesti.
Kokonaisuudessaan häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen ja niistä tiedottaminen mutkattomasti ovat erittäin tärkeitä. Näen, että esimerkiksi Suomen pelastusalan keskusjärjestön 72 tunnin kotivara on sellainen, josta jokaisella tulisi olla jonkinlainen tieto.
Turvallisuus lähtee ihan arkisista tilanteista vaikkapa koulumatkalla ja työmatkalla tai vapaa-ajalla. Siksi asuin- ja liikenneympäristön hyvä suunnittelu on tärkeää. Turvallisuusongelmat ylipäätään tulee tunnistaa. Valaistus, hiekoittaminen, lumen auraus ja esteettömyys ovat arkitilanteita, joiden tulee toimia. Uusimpia haasteita perusturvallisuudelle tuo digiturvallisuuden varmistaminen. Lapsille ja nuorille turvallisuuden tunteen luominen on yhteiskunnallinenkin tehtävä. Miten voidaan puuttua esimerkiksi sosiaalisen median käytön tuomiin uhkiin? Päätöksenteon riskienarviointityössä kokonaisuus tulee ymmärtää myös näiltä osin ja turvallisuustekijät on huomioitava eri asukasryhmillä aina vauvasta ikäihmisiin.
