Uudet tuulet – vai onko kuitenkaan?

Julkaistu:

Hieman viiveellä kirjoittelen kesän kuulumisia nyt, kun syyskuu kolkuttelee ovella. Tarkoitus oli kirjoittaa heti kuntavaalien jälkeen hajatelmia, mutta nämä omalla kohdallani viidennet kuntavaalit olivat ainakin ehkä raskaimmat. Todennäköisesti tämäkin johtuu osittain monen elämän muutenkin raskaaksi tekevästä korona -pandemiasta, joka tyrehdytti perinteisen kampanjoinnin ja jonka tähden myös vaaleja siirrettiin huhtikuulta kesäkuulle. Pikku juttu toki, koska korona on monille ihan eri näkökulmasta paljon haasteellisempi asia. Äänestysinnokkuuteen vaalien siirtäminen mitä ilmeisemmin kuitenkin vaikutti.

Kiitollisena totesin 13.6.2021 illalla saaneeni riittävästi ääniä, jotta tuli valituksi jatkoon Kangasalan kaupunginvaltuustoon. Valtuustoryhmämme myös kasvoi yhdellä valtuutetulla olemme selkeästi suurin ryhmän valtuustossa 14 valtuutetun voimin. Paikkaneuvotteluissa meille tuli hyvin paikkoja lautakunnissa ja eri yhtiöiden hallituksissa. Sain kunnian toimia sivistyslautakunnan puheenjohtajana, joka on todellakin suuren kiinnostukseni ja osaamiseni ala. Kun lautakunnan päätöksenteko koskee varhaiskasvatusta, perusopetusta, toista astetta lukion osalta sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimea, olen omalla alueellani. Lisäksi jatkan tutulla paikalla Taloherttua Koy:n hallituksen puheenjohtajana ja oman valtuustoryhmän sihteerinä.

Olen kyllä innoissani uudesta valtuustokaudesta, mutta se tulee olemaan haasteellinen. Ihan pian on aluevaalit, ja 2023 alussa tulee sote -uudistus, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntahallinnon alaisuuteen. Kuntien tilanne muuttuu päätöksenteossa ja kaiken muutoksen lisäksi talousnäkökulmasta tämä tuo uuden asetelman. Hyvinvointipalvelut ovat jatkossa yksin suurin palvelualue. Monta muutokseen liittyvää ratkaisematonta kysymystä on vielä jäljellä.

Omassa luottamustehtävässäni lautakunnan puheenjohtajana täysin avoin kysymys on oppivelvollisuusuudistus. Talouden ennustaminen on tässä vaikeaa ja epäilen, että tämänhetkinen uudistusta koskeva menoarvio ei riitä. Edellytän, että menokehitystä tulee seurata tältäkin osin tarkasti. Pitkällä tähtäimelle voidaan vasta arvioida auttaako oppivelvollisuus -uudistus nuorten työllistymistä, ehkäiseekö syrjäytymistä ja edistääkö Suomen hyvinvointia toivotulla tavalla.

Tähän haluan todeta ammatillisen näkökulmani. Edelleen tuen tarpeiden huomioinnilla riittävän aikaisessa vaiheessa ja oikea-aikaisesti muunmuassa varhaiskasvatuksessa ja perusopetukessa on varmasti suurempi vaikuttavuus kuin toisen asteen väkinäisellä velvoittamisella. Koulupakkoa meille ei edelleenkään ole. On vain ”ei ole pakko, kunhan…” -ajatus eli velvoitus. Myös omassa työssäni ammatillisena opettajana uudistus tulee näkymään varmasti. En vielä osaa arvata miten, mutta epäilen, että tarve oppilashuollolliseen tukeen, ohjaamiseen ja yhteistyöverkostojen entistä vahvempaan astumiseen opiskelijan maailmaan lisääntyy. Juuri eilen seurasin uutisia, jossa todettiin tutkimushaastettelun pohjalta, että opinto-ohjaajien työmäärässä näkyy selkeä lisääntyminen. Jään havainnoimaan tilannetta.


Lisää julkaisuja

13.1.2022

Mielenterveys ei odota

Mielenterveys on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tai pahoinvointia silloin, kun mielessä on mustelmia ja ruhjeita. Mielenterveys on voimavara, joka auttaa meitä

4.1.2022

Palvelut ovat ihmistä varten – äänestä!

Sote -uudistuksen tarkoitus on edelleen monelle hämärän peitossa ja siksi varmasti on vaikea motivoida ihmisiä äänestämään. Perimmäinen tarkoitus on saada

15.12.2021

Ammattina sosiaali- ja terveysalan vetovoimaan ja pitovoimaan panostettava

Ei ole uusi asia, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on todellisuudessa jo oikeastaan huutava pula. Pula on kotihoidon, palveluasumisen ja